Oma valokuva
Tarkoitukseni on saada lukija pohtimaan ja kysymään kysymyksiä. Tämän takia esitän tarkoituksella yleiselle ymmärrykselle vastakkaisia argumentteja. Teemat valitsen sen mukaan, missä valtavirralle vastakkaiset argumentit ovat mielestäni perusteltuja ja yhteiskunnallisesti tärkeitä. Konsensus on mielestäni usein sekä harhaanjohtavaa että vaarallista. Vaarana on ”yksimielisyyden illuusio”, joka on valitettavan yleinen älyllisen epärehellisyyden muoto: ollaan samaa mieltä, mutta kukaan ei oikein kykene perustelemaan miksi, saati sitten että perusteluista oltaisiin yhtä mieltä. Blogikirjoitukseni kumpuavat omasta päivätyöstäni tutkijana ja opettajana. Toiset käsittelevät yritysten toimintaan liittyviä kysymyksiä liiketaloustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Toisissa taas käsittelen tieteen roolia yhteiskunnassa, jota pohdin ensisijaisesti tieteen käytäntöjen näkökulmasta -- siis siitä, millaista tiede on ihmisen harjoittamana toimintana. Monet teksteistäni heijastavat taustaani tilastotieteen soveltajana -- tilastollinen päättely on tärkein tutkimustyökaluni. Muokkaan toisinaan julkaistuja tekstejäkin uusien havaintojen tai saamani palautteen perusteella.

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Soininvaarako "oikeistolaisin"?

Osmo Soininvaara ihmetteli blogissaan, miksi hänet luokiteltiin Hesarin analyyseissa oikeistolaiseksi. Minä jäin tilastotieteilijänä pohtimaan sitä, kuinka huolella analyysit -- erityisesti faktorianalyyttinen dimensionaalisuustarkastelu -- on tehty. Alla hiukan tilastoteknistä pohdintaa tuloksista ja niiden tulkinnasta.

En ota seuraavassa mitenkään kantaa siihen, ovatko vaalikoneen kysymykset sisällöllisesti perusteltuja vai eivät; tästä on esitetty hyvin perusteltua kritiikkiä jo aivan tarpeeksi. Otan alla ainoastaan kantaa siihen, miten kerätty aineisto on analysoitu ja miten tilastolliset johtopäätökset esim. Soininvaaran ”oikeistolaisuudesta” on tehty.

Hesarin analyysissa ehdokkaita verrataan toisiinsa mm. arvokonservatiivi-arvoliberaali -akselilla. Jokaiselle ehdokkaalle on laskettu kuuden vaalikonevastauksen perusteella indeksiarvo (psykometrian termein summamuuttuja), jolla heidät on asetettu tälle akselille. Tällaisten indeksien laskemisen taustalla on aina oletus siitä, että yksittäiset kysymykset mittaavat yhtä ja samaa ominaisuutta eli ovat konservatiivisuuden yksiulotteisia mittareita.

Tein muutaman faktorianalyysin alkuperäisellä aineistolla, ja ainakaan minä en päätynyt siihen, että konservatiivisuus olisi yksiulotteinen käsite. Tämä ei tosin yllättänyt ainakaan minua, sillä kuusi konservatiivisuutta käsittelevää kysymystä ovat sisällöltään hyvin kirjavia: yksi kysymyksistä käsittelee homo- ja lesboparien adoptio-oikeutta, toinen kehitysyhteistyön määrärahoja, kolmas asevelvollisuutta. Onko ehdokkailla tosiaankin ominaisuus nimeltä arvokonservatiivisuus, joka systemaattisesti heijastuu heidän vastauksissaan näin kirjaviin kysymyksiin? Ainakaan minun tekemäni faktorianalyysi ei tue tällaista johtopäätöstä.

[Summamuuttujille lasketun Cronbachin alfa -reliabiliteettikertoimen arvo on muuten merkityksetön, elleivät indikaattorit ole saman ulottuvuuden mittareita; alfa perustuu oletukseen mittarin yksiulotteisuudesta]

Faktorianalyysi paljasti myös, että monissa arvokonservatiivisuutta käsittelevissä yksittäisissä kysymyksissä valtaosa otosvarianssista (jopa 80%) on klassisen testiteorian näkökulmasta tarkasteltuna silkkaa mittausvirhettä. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että arvokonservatiivisuus on häilyvä käsite ja sitä on hyvin vaikea mitata tällaisilla mittausinstrumenteilla. Vaikka alhaisenkin luotettavuuden (klassisen testiteorian mielessä) mittarilla saatetaan pystyä tekemään jonkinlaisia johtopäätöksiä otostason tendensseistä, yksittäisten henkilöiden (esim. Osmo Soininvaara) arviointi ja vertailu ei ole mitenkään perusteltua. Tämä pitäisi ilman muuta todeta tuloksia tulkittaessa.

Jos summamuuttujan laskemiseen käytetyt yksittäiset muuttujat eivät mittaa yhtä ja samaa ulottuvuutta, eri ehdokkaille lasketut indeksiarvot eivät ole vertailukelpoisia. Ei ole siis mielekästä todeta, että ”yksi ehdokas on konservatiivisempi kuin toinen”.

Yksiulotteisuustarkastelu jää hyvin usein jopa väitöskirjoissa tarkastelematta riittävän yksityiskohtaisesti.

Onko Soininvaara uusista kansanedustajistamme ”oikeistolaisin”? Minä en aio ainakaan Hesarin tekemän analyysin perusteella uskoa tällaista johtopäätöstä. Hesari puolustelee analyyseja tilastollisesti luotettaviksi, joskin puolustuspuheita esittää pääasiassa Hesarin toimittaja eikä tutkija -- varsin mielenkiintoinen tehtävänjako.